Keräsin edelliseen blogiin palautteita asiakkailta. Tarkoitus oli kerätä samaistuttavia kokemuksia blogin lukijoille ja kertoa hyviä esimerkkejä miksi kukin käy hieronnassa. Blogista muodostuikin paljon jotain ihan muuta. Sain niin mieleenpainuvaa palautetta, että meni roska silmään niitä lukiessa. Kiitos kaikille vielä kerran.
Halusin nostaa yhden palautteen erikseen blogiin, mutta palautteen luonne vaati mun mielestä että kirjoitan sen ympärille miten näen asiat kunkin asiakkaan hoidon ympärillä. Aloitetaan Pauliinan palautteella.
Ihan tavallinen arki ja elämä on sitä parasta elämää
Mun piti laittaa sulle palaute myös mutta siinä kävi niin, että tuli itku kun mietin mitä kirjotan. En saanu siltä itkulta sit kokonaista lausetta kasaan. Koitan uudestaan.
Mietin kun istuin siinä odotuspenkissä ekaa kertaa ja fyysisesti tärisin. Koitin vaan skarpata että et huomaa sitä. Nyt en tiä miks, koska sun tykönä voi olla ihan oma ittensä vaikka tärisiskin väsymyksestä. Olin henkisesti ja fyysisesti loppu.
Ja mikä tilanne on nyt. Oot mun perheessä ja kaveripiirissä todella arvostettu. Mun äiti on hehkuttanut sua sen suuhygienistiä myöten kun on niin onnellinen siitä työstä mitä oot mun kohdalla tehny. Oot antanut monelle oireelle selityksen ja kirjoittanut selkokielellä blogia, jossa ihan tavallinen arki ja elämä on sitä parasta elämää. Se on poistanut syyllisyyden tunnetta niiltä hetkiltä kun on voimia juuri ja juuri siihen viiden minuutin joogaan.
Kiitos <3
–Pauliina
Päätetyöntekijän ergonomiset asennot
Hierojan ammattitutkinnossa tarkastellaan hierojan kykyä antaa venyttely- ja keppijumppaohjeita. Valmistavassa koulutuksessa niitä opetetaan antamaan ja tutkinnon perusteet vaatii tunnustamaan osaamisen.
Nyt mun asiakkaat kun lukee tätä ja miettii missäs heidän ohjeet sitten on. Minä annan myös kotiin ohjeita. Mutta ehkä yhden kerrallaan, ensimmäisellä kerralla ei välttämättä ollenkaan tai vielä toisellakaan. Miksi? Miksi ei nipullista paperia, jossa kerrotaan mitkä on päätetyöntekijän ergonomiset asennot työskennellä? Miksi en ohjaa keppijumppaa jokaiselle asiakkaalle joka kärsii niska-hartia seudun ongelmista? Keppijumppahan auttaa!
(Toimikoon keppijumppa tässä blogissa esimerkkinä kehonhuollosta. Se on tuttu kaikille.)
Ei välttämättä auta. Keppijumppa itsessään varmasti auttaa, mutta Pauliinan sanoin -kun on voimia juuri ja juuri siihen viiden minuutin joogaan.
Tämän päivän työelämä ja ympäristön vaikutukset on todella kuormittavia meille. Keppijumppa auttaa varmasti hartioiden passiivisuuteen. Mutta hartioiden pasiiviisuus ja niskakipu voi olla peräisin paljon suuremmasta kokonaisuudesta. Valtavasta stressikuormasta kehossa. Siihen ei auta päätetyöntekijän ergonomiset asennot.pdf 100 sivua tulostettuna.
En halua olla lisäämässä ajattelua ”kun mun pitäis” tai ”mitä sekin nyt ajattelee kun en oo tehnyt”. En halua olla lisäämässä stressiä jo valmiiksi kuormittavaan arkeen. Tämän päivän ammattitaitoinen hieroja osaa lukea kokonaisuutta, milloin on oikea aika alkaa ohjaamaan omaa huoltoa ja miten. Sitä taitoa ei edes tutkinnossa pysty mittaamaan.
Tän päivän trendi on ajatellu monimutkaisesti
Ootko kuullut mun joskus juttelevan sulle vaikka nukkumisesta? Ehdotinko leuan heiluttelua ennen sänkyyn menoa? Keskusteltiinko että metsässä kävely saattaa laskea stressitasoa? Vai oltiinko vaan hiljaa ja melkein nukahdit niskan käsittelyyn? Nämä kaikki on eväitä sulle kotiin. Ja aika hyviä sellaisia. Olen nimittäin itse testannut. Tän päivän trendi on ajatella monimutkaisesti ja suorituskeskeisesti, vaikka todellisuudessa hyvinvointi voi koostua hyvin pienistä, ihan tavallisista asioista.
Kotiohje voi hyvin olla stressitasojen lasku pienellä kävelylenkillä. Liikunta suoritus voi olla polkupyöräily ruokakauppaan ja takaisin. Terveellinen ja ravitseva ruokailu voi muodostua ihan tavallisen perunan ja jauhelihakastikkeen ympärille.
Hyvinvointi nimittäin on hyvin harvoin yhden asian suorittamista hinnalla millä hyvänsä. Se koostuu riittävästä unesta, terveellisen ja ravitsevan ruoan sekä herkuttelun sopivasta suhteesta, arkea tukevasta ja mielekkäästä liikkumisesta, perheestä, ystävistä ja hauskanpidosta.
”Kun mun pitäis”
Me molemmat olemme mun vastaanotolla sun hyvinvointiasi varten. Kenenkään ei pidä tehdä mitään. Kun ohjeet on yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa, on suurempi mahdollisuus että niiden tekeminen siirtyy arvomaailmaan – Tulee halu tehdä niitä. Asiakas huomaa konkreettiset hyödyt ja tekemisestä itseasiassa tuleekin tosi kivaa. Yksi asia kerrallaan. Suurella todennäköisyydellä hoitoväli tässä kohtaa kasvaa ja mahdolliset kivut helpottaa. Todellinen ja lopullinen vaikutus on pidemmän ajan projekti, jonka kesto riippuu aina asiakkaasta ja hänen elämäntilanteesta. Asiakkaani oppii pikkuhiljaa huolehtimaan itse ja vaikka pidänkin heidän tapaamisesta suuresti, on kuitenkin meidän yhteinen tavoite nähdä mahdollisimman harvoin. Niin valitettavaa kun se onkin. Lopulta he käyvät ainoastaan enää silloin, kun heillä on tullut ikävä. No se oli vitsi.
”Mitä muut nyt ajattelee kun en oo tehnyt”
Sillähän on itseasiassa aika tosi vähän merkitystä sen alkuperäisen asian kannalta mitä muut ajattelee. Se ohje oli todennäköisesti liikaa siinä kohtaa eikä sinulla ollut jaksamista toteuttaa sitä. Ei sillä ole väliä mitä muut ajattelee, kokeillaan uudelleen myöhemmin. Sillä mitä itse teet, on hyvin pieni vaikutus siihen mitä muut ajattelee. Jos olet ystävällinen ja otat muut huomioon, niin enempää ei kannata murehtia. Muiden ajatteluun sinusta vaikuttaa heidän omat kokemukset, sen hetkinen vireystila, havainnot, ympäristö – you name it. Et voi lopulta itse vaikuttaa kovinkaan paljoa. Edelleen, me molemmat ollaan mun vastaanotolla sun hyvinvointia varten, jos et jaksanut tehdä sitä keppijumppaa mitä suosittelin, niin mitä sitten? Listasin edellisessä hyvinvointia käsittelevässä blogissani kolme kysymystä, jotka voit kysyä itseltäsi:
- Pysähtyikö maapallo kun en tehnyt sitä keppijumppaa?
- Lakkasiko homo sapiens olemasta kun en tehnyt sitä keppijumppaa?
- Aiheutinko maailmanlaajuisen talouskriisin kun en tehnyt sitä keppijumppaa?
Jos vastaus näihin on kieltävä, et ole tehnyt mitään peruuttamatonta. Hoidetaan sun tilannetta sulle sopivalla tavalla. Joku päivä on sun keppijumpan aika.
Terveyttä on halvempi hoitaa kun sairautta
Kun paahdat tuolla menemään – niin muista, hyvinvointi, liikunta tai hierojalla käynti ei ole aiheita mistä kannattaa stressata. Ne on keinoja laskea stressitasoja mitä työelämä ja siviilielämä nostaa.
Keskustelin tässä taannoin omalla alallaan ja taloudellisesti hyvin menestyneen henkilön kanssa hänen terveydentilastaan. Jatkuva unenpuute ja kehon stressitila mitä menestyminen oli vaatinut, oli muuttanut hänen terveydentilaansa peruuttamattomasti eikä paluuta terveeseen kehoon valitettavasti enää ollut. Hän tiedusteli yrittäjänä minun näkemystä asiasta omalla kohdallani. Kerroin omasta arjestani, kuinka lähden aina siitä että nukun vähintään riittävästi ja siihen päiväunet päälle. Kerroin myös etten ole se yrittäjä joka on aina tavoitettavissa. Sanoin, että teen tietyn määrän töitä, ensisijaisesti sen vuoksi jotta jaksan ja voin hyvin sekä myös siksi että työn laatu pysyy korkeana. Hän kertoi olevansa kateellinen. Koitin pehmentää ajatusta sanomalla hänelle, että mutta eipä mun tarvitse tässä elämässä ikinä töihin Mersulla ajaa. Tämä henkilö katsoi silmiini ja sanoi: -No, voin kertoo sulle, että se ei ole kuule sen arvoista.
Kasvu, menestyminen, ahkeruus, työnteko. Todella hyviä arvoja, on kuitenkin hyvä välillä pysähtyä pohtimaan minkä hinnan niistä on valmis maksamaan. Pidä huolta itsestäsi, oot ansainnut sen.
-Samuli
Ps. Käy lukemassa myös blogi stressistä, ellet vielä ole ehtinyt. Pääset blogiin tästä.